fbpx

Mistä markettiruokasi on peräisin?

Lisätty: 01.11.2011 | Käyttäjältä: | 0 kommenttia

Ostoskärry

Onko sinulle väliä onko ruokasi kotimaista vai kauempaa? Monelle on. Jonkin aikaa sitten Snellman pillastutti kuluttajat kalkkunaleikkeillään, joiden alkuperämaaksi paljastui Suomen sijaan Brasilia. Matti Vanhanen vaihtoi kauppaa maidon perässä suosiakseen Valiota ruotsalais-tanskalaisen Arla-Ingmanin sijaan, ja aiheutti maitokohun. Oli huolenaiheena sitten ympäristönsuojelu, eläinten kohtelu, oma hyvinvointi tai suomalaisten työllistyminen, kuluttajat ovat kiinnostuneet ruoan alkuperästä.

Koska kolme suurta kotimaista kauppaketjua ruokkivat suomalaiset, Mindo selvitti mitä ruokamarkettien pyhä kolminaisuus, Kesko, SOK ja Suomen lähikauppa, tietää ja kertoo omien elintarvikkeidensa alkuperästä. Jokaisella ketjulla on valikoimissaan brändituotteiden lisäksi kaupan omia merkkejä kuten Pirkka, Euroshopper ja Eldorado. Maalaisjärjellä pääteltynä ainakin näiden alkuperä pitäisi olla myyjien tiedossa.

Nainen valitsee ruokaa supermarketissa

Lain noudattamista ja edelläkävijyyttä alkuperämerkinnöissä

Suomen Lähikauppa, joka käsittää Valintalot, Euromarketit ja Siwat, ei valmistuta eikä hallinnoi itse kaupan omia merkkejä, kertoo tuotehallinnan johtaja Anu Ora. Suomen lähikaupan hankintakumppani Tuko Logistics hallinnoi Eldorado- ja First Price -tuotteita. Päätimme siis soittaa Tukolle. Suomessa noudatetaan Euroopan tiukimpia alkuperämaavaatimuksia, painottaa Tuko Logisticsin private label -tuotteista vastaava Heikki Koivisto. Tukkurina toimiva Tuko toimittaa elintarvikkeita Suomen Lähikaupalle, Stockmannille, Heinon Tukulle ja Wihurille, jotka päättävät siitä millaisia tuotteita valikoimassa on oltava. Tukkuri noudattaa alkuperäismerkinnöissä elintarvikkeiden turvallisuutta valvovan Eviran ohjeistusta.

Kesko petraa. Ruokakeskon tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervo kertoo, että K-ryhmässä on jo pitkään ollut käytössä lainsäädännön vaatimukset ylittävä alkuperälinjaus. Kaikkiin kotimaisiin Pirkka-tuotteisiin merkitään sekä valmistajan nimi että osoite, ulkomaisiin merkitään valmistusmaa. Ainesosalistaan merkitään tapauskohtaisesti ulkomainen alkuperämaa, jos oletetaan että kuluttaja mieltää vaikkapa puolalaiset vadelmat muuten kotimaisiksi. Seuraavan vuoden aikana kaikista Rainbow- ja X-tra-tuotteista kerrotaan niiden pääraaka-aineen alkuperämaa, SOK:n valikoimajohtaja Ilkka Alarotu puolestaan lupaa. Hanke kattaa kaikki elintarvikkeet, vaikka lainsäädännöllistä velvoitetta siihen ei ole. SOK:n kauppoja ovat S-market, Sale, Alepa ja Prisma.

Nainen valitsee ruokaa supermarketissa

Luottamus luomuun kasvaa

Euroopan luomumerkkiPäivittäistavarankaupan hallitusohjelmatavoitteissa(2011 – 2015) ehdotetaan, että kaupan omien investointien sijaan ”hallituksen tulisi turvata luomua koskevan tutkimus- ja kuluttajatiedotuksen resurssit”. Haasteeksi luomuelintarvikkeiden markkinaosuuden kasvattamiseksi Suomessa koetaan se, että kuluttajat eivät ole tietoisia luonnonmukaisen tuotannon lisäarvosta verrattuna tavanomaiseen tuotantoon.

SOK perusti maaliskuussa 2011 yhdessä muiden elintarvikealan toimijoiden kanssa Pro Luomu ry:n, jonka tarkoituksena on edistää luomutuotteiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä tunnistaa ja ratkoa luomuketjun keskeisiä pullonkauloja. S-ryhmän päivittäistavarakaupan valikoimassa oli yhteiskuntavastuuraportin mukaan viime vuonna 274 luomutuotetta. Kasvu on niin huimaa etteivät numerot pysy perässä, sillä kuluvan vuoden aikana luomutuotteiden määrä on kasvanut neljällä sadalla 1 500 erilaiseen luomutuotteeseen, kertoo valikoimajohtaja Alarotu lokakuun Taloussanomissa.

Myös Ruokakesko on luomuyhdistyksen perustajajäsen. Ruokakeskon valikoimissa oli vuonna 2010 noin 700 luomutuotetta, joista noin 50 oli Pirkka-luomutuotteita. Tukolla on valikoimissaan yli 600 omaa merkkituotetta. Luomuvalikoimaa Tukolla ei ole, sillä tukkurin asiakkaat preferoivat merkkibrändien luomutuotteita. Tukon asiakkaista suurimman luottamuksen luomuun on laittanut Stockmann, joka perusti luomulle omistetun osaston Helsingin herkkumyymälään. Haastattelimme Herkun tuoteryhmäpäällikköä.

Reilun kaupan valikoimassa kasvuvaraa

Reilu kauppa on ainoa sertifiointijärjestelmä, joka takaa kehitysmaiden tuottajille takuuhinnan, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Suomessa myynnissä on yli 1 700 sertifiointua Reilun kaupan tuotetta. K-ruokakauppojen valikoimissa niistä on noin 200, joista Pirkka-tuotteita on yli 30 kpl. SOKilla reiluja tuotteita on 129, joskin luku sisältää elintarvikkeiden lisäksi myös muita tuotteita, kuten puuvillatekstiilejä. Tukolla on oma Reilun kaupan sarja Aware, jossa on kymmenisen tuotetta. Niiden kysyntä ei ole vastannut odotuksia pohjoismaissa, mutta Tukolla keskustellaan silti valikoiman laajentamisesta.

JoutsenmerkkiKuluttajat voivat seurata joidenkin valittujen tuotteiden tuotantoketjua. Esimerkiksi Keskon Pirkka-kahvin UTZ-sertifioinnin avulla kuluttajat voivat verkossa jäljittää kahvinsa kahvitilalle saakka.

Pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki, huomioi tuotteen elinkaaren aiheuttamat ympäristövaikutukset. S-ryhmän kaikista tuotteista 392 on Joutsenmerkittyjä. Ruokakeskon valikoimissa on 410 Joutsenmerkittyä tuotetta, joista viidennes on Pirkkaa.

Kalatiskillä uhanalaisia lajeja

Vaarantuneita lajeja kalatiskillä?

Luonnonkalojen kantoja ja pyyntisuosituksia sekä viljeltyjen kalojen viljelyolosuhteita seurataan ensisijaisesti WWF:n kalaoppaan avulla sekä SOK:lla että Keskolla. Valikoimiin ei hyväksytä uhanalaisia, vaarantuneita tai ylikalastuksen kohteena olevia kalalajeja. S-ryhmän valikoimissa on 10 kestävän kalastuksen MSC-sertifikaatilla merkittyä kalatuotetta, ja ketju pyrkii kasvattamaan niiden valikoimaa. Myös Pirkka-sarjassa on MSC-sertifioituja kalatuotteita. Ruokakesko Oy:n ja Kespro Oy:n kalalinjaus on osa vastuullisen ostamisen ohjeistusta. Linjausta noudatetaan myös K-ruokakauppojen kauppakohtaisissa hankinnoissa, ja valikoimapäätöksissä suositaan sertifioituja toimittajia ja tuotteita. Kesko edistää vihreällä merkittyjä lajeja valikoimissaan. Tuko Logistics toimittaa kalatiskeille myös vaarantunutta tonnikalaa, sillä sille riittää kysyntää.

Mindoa ihmetetyttää, miten markettien kalatiskeillä näkee ylikalastettuja lajeja jatkuvasti hyvistä kalalinjauksista huolimatta. Kotimainen järvikala on usein ekologisin valinta.

Geenimanipulaatiota ei katsota hyvällä

Muuntogeeninen tarkoittaa geneettisesti muunnettua eliötä, jonka perimää on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Esimerkiksi soijaa, riisiä ja maissia viljellään usein geenimuunneltuina. Soijaa voi jossain muodossa jalostettuna olla raaka-aineena esimerkiksi kekseissä, proteiinipatukoissa, suklaassa, majoneesissa, sipseissä tai margariinissa. Keskon yhteiskuntavastuuraportin mukaan Ruokakeskon valikoimissa ei ole eikä ole ollut yhtään muuntogeenistä tai muuntogeenistä ainesosaa sisältävää elintarviketta. Tuko ei hyväksy geenimuunneltuja tuotteita valikoimiinsa. S-ryhmän hankinnoissa ja tuotteissa geenimuunteluun on kiinnitetty huomiota, ja tavarantoimittajilta kysytään kilpailutuksen yhteydessä esitietoja raaka-aineiden GMO:sta. Ehdotonta kieltoa SOK ei vaadi, muuntelupolitiikka on tiukempi kaupan omien merkkien suhteen. Jos kyseessä on Rainbow- tai X-tra -tuote, niin se ei saa sisältää geenimuunneltuja aineksia, kertoo laatupäällikkö Tiina Luoma Inexiltä.

Lähiruoan käsite on vielä hämärä

Lähiruoalla tarkoitetaan lähialueella tuotettuja, paikallisten tuottajien tuotteita ja raaka-aineita, linjaa SOK. Käsitys lähiruoasta on suhteellinen, sillä jotkut mieltävät kaiken suomalaisen lähiruoaksi, todetaan Tukolta. Kesko kasvattaa aktiivisesti lähiostojen määrää ja kannustaa K-kauppiaita ostamaan paikallisesti. K-kauppiaiden suorat ostot maakunnista vuonna 2010 olivat yhteensä 537 miljoonaa euroa, 12 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. SOK:n ympäristön valikoimapäällikkö Tarja Toivonen kertoo, että heillä on 55 paikallista tavarantoimittajaa.

Näillä vertailuluvuilla SOK ja Kesko käyvät kilpailua alkuperä- ja ympäristömerkinnöistä rinta rinnan. Tuko Logistics seuraa mitä muut tekevät, noudattaen virallisia säännöksiä,  reagoiden kysyntään. Oman kauppasi valikoimaan voit vaikuttaa avaamalla suusi. Boikotointi ja ostamatta jättäminen ei pienessä mittakaavassa kulkeudu valikoimasta päättävien tietoon asti. Äänestä luomun, ympäristömerkityn ja lähiruoan puolesta sekä jaloillasi, rahoillasi että antamalla palautetta.

Veera on digiaktivisti, digistrategisti ja yrittäjä, joka suunnittelee järjestöille verkkokampanjoita Sveitsistä käsin. Hän vastustaa ruoan geenimuuntelua, mutta ei voi vastustaa muiden laittamaa ruokaa. Veera ottaa kantaa ajankohtaisiin ruokakysymyksiin.

Facebook kommentit

Lähetä kommentti sivuille