Onko Obaman syytä, että Monsanton geenimuunneltu rehu saapuu Suomeenkin?

Sosiaalisessa mediassa tuli vastaan eilen huolestuttava meemi, jonka mukaan Obama on hairahtanut hyväksymään ruoan geenimanipulointia edistävän säännöksen, joka on saanut kutsumanimen ”Monsanto Protection Act” maailman johtavan GMO-siemeniä tuottavan yrityksen mukaan. Halusin uskoa parempaan miehestä jonka esikoisteoksen luettuani olisin ollut valmis äänestämään (hänen puolestaan, en ainoastaan republikaaneja vastaan), joten selvitin missä palaa muunneltu kuuma peruna.

Vilkkaan verkkokirjoittelun mukaan hyväksytty säännös antaa Yhdysvaltain maatalousministeriölle (USDA) vapauden jyrätä oikeuden päätökset kylväessään geenimuunneltua viljaa, vaikka kylvöä vastaan olisi menossa oikeudenkäynti, jolloin oikeuslaitos ei enää säätele kansallista maatalouspolitiikkaa. Oikeustaistelut ovat olleen geenimuuntelun vastarintaliikkeen tärkeä väline, jolla kylvöjä on onnistuttu estämään ja viivästyttämään vuosia. Näin todetaan myös Monsanton eilen julkaisemassa kirjeessä, jonka se osana maailman suurinta biotekniikan toimialajärjestöä (BIO) lähetti Senaatille 2012. Kirjeellä järjestö ilmaisi vahvan tukensa säännökselle (oikealta nimeltään section 733 of the Fiscal Year 2013 Agriculture, Rural Development, Food and Drug Administration and Related Agencies Appropriations Act.), joka antaa maanviljelijöiden kasvattaa ja korjata GMO-satoaan maatalousministeriön väliaikaisen luvan puitteissa. Monsanto on onnistunut viestinnällään korostamaan ajavansa maanviljelijäin etuja, jolloin myös vastuu geenimanipuloidun viljan kasvatuksesta ulkoistetaan yhtiöltä ostopäätöksen tekeville farmareille.

Mitä Obama oikein meni tekemään?

Washingon Postin mukaan Yhdysvaltain kongressi hyväksyi lyhytaikaisen rahoituksen lakiesityksen, joka esti liittovaltion hallituksen mahdollisen alasajon. Dokumentti johon tehtiin muutos on ”Konsernitilinpäätös ja edelleen jatkuvat määrärahat Act, 2013”, joka allekirjoitettiin tiistaina. Sillä valtuutettiin presidentti maksamaan kansalliset laskut lokakuuhun asti, jolloin alkaa uusi tilikausi. Sanotaan että biotekniikka-alan puuhat turvaava säännös lipsahti mukaan anonyymisti. Lakiesitys hyväksyttiin enemmistöäänillä senaatin molemmissa alahuoneissa, joten on arveltu ettei presidentti edes olisi voinut käyttää veto-oikeuttaan.

Miksi Monsanto pelottaa?

Monsanto yrittää profiloitua kestävän maatalouden yritykseksi: Monsanto – A sustainable Agriculture Company. Tämä on nerokas PR-veto yhtiöltä joka on perustamisvuodesta 1901 lähtien historiansa varrella tuottanut myrkyllisiä kemikaaleja: limuteollisuuden makuaineita, rikkihappoa, muovikuituja, dioksiinia, PCB:tä ja naudan kasvuhormonia. Myös Vietnamin sodassa käytetty Agent Orange -kasvimyrkky kuului yhtiön tuotevalikoimaan. 1990-luvun lopulta lähtien Monsanto on keskittänyt tutkimusvoimavaransa geenimuunteluun, ja visioi parantavansa elämänlaatua ja ruokaturvaamme sen avulla.  Taloudellisesti yhtiöllä on pyyhkinyt hyvin, sillä myynti on noussut vuodessa 14%.

Osakkeenomistajille osoitetussa kirjeessään Monsanton toimitusjohtaja Hugh Grant (ei hän, joka tulee ensimmäisenä mieleen) kirjoittaa ennennäkemättömien sääilmiöiden alleviivaavan tarvetta tuottaa lisää satoa vähemmillä resursseilla. Yhtiönä missourilainen Monsanto on avoimen ilmastonmuutosuskovainen, ja sen maatalouden ympäristövaikutuksia koskevat tekstit voisivat olla suoraan ympäristöjärjestöiltä kopioituja. Suurin osa maapallon viljelykelpoisesta maasta on jo maatalouden käytössä, ja silti nykyisillä väestönkasvuennusteilla ruoan tuotanto pitäisi pystyä tuplaamaan 2050 mennessä. Kasvavien markkina-alueiden kuten Kiinan ja Intian vaurastuessa proteiinin kysyntä kasvaa, jolloin rehun kysyntä ei vaan tuplaannu vaan moninkertaistuu, sillä kotieläinten kasvatuksessa yhden lihakilon tuottaminen vaatii useamman kilon rehua. Monsanto haaveilee tuplatuotoista uusilla jalostetuilla siemenillä: maissilla, soijalla, kevätrypsillä –  ja puuvillalla, josta dollarin setelit valmistetaan. Tuottavuuden parantamisen lisäksi Monsanto muuntelee pariakymmentä kasvinsiementä yrittäen lisätä vihannesten makua ja ravintoarvoja. Maistuisiko muunneltu munakoiso, kurkku, porkkana, papu, parsakaali, fenkoli. paprika, jättikurpitsa, purjo, okra, keräsalaatti, tomaatti, meloni, sipuli, herne, kiinankaali, pinaatti, kurpitsa, maissi, kukkakaali, kesäkurpitsa, retiisi tai vesimeloni paremmin sinulle tai lapsillesi?

Meemi: Unkari niitti Monsanton maissipellot

Monsanto löytää meidän lautasellemme Suomessa

Monsanton edellinen hittituote oli Roundup -rikkaruohontorjunta-aine, joka oli unelma 15 vuotta, kunnes muuttui painajaiseksi. Viidentoista vuoden yksipuolisen viljelyn jälkeen kymmenisen rikkakasvia oli muuttunut vastustuskykyiseksi torjunta-aineelle. Unkarissa ei välitetty toivoa parasta, vaan maaseudun kehittämisen ministeriö pisti matalaksi kaikki 1 000 eekkeriä maissipeltoa, kun paljastui että niissä viljeltiin Monsanton geenimuunneltua maissia. Vastarinta Monsantoa vastaan on aktiivista, ja verkosta on vaikeaa löytää yritystä puoltavia keskusteluja. Monsanton Facebook-sivun 17 000+ seuraajan lisäksi yhtiötä tarkkailee 139 000+ Occupy Monsanto -seuraajaa, ja Twitterissä Monsantoa seuraa 25 000+ joukko.

Täällä Euroopassa ilmapiiri geenimuuntelua vastaan on niin avoimen kielteinen, että maailman suurin kemikaaliyritys, saksalainen BASF, julisti tammikuussa 2012 vetäytyvänsä Euroopan markkinoilta kun muunneltu sato ei käy kaupaksi. BASF viljeli GMO-perunaa mm. koeviljelmällä Suomessa Lammilla. Vetäytyminen oli suuri voitto Greenpeacelle joka kampanjoi pelloilla geenimanipuloidun perunan ja maissin istutusta vastaan, ja keräsi yli miljoona nimeä vetoomukseen GMO-viljelyn kieltämiseksi Euroopassa. Viime maaliskuussa EU-maiden ympäristöministerit eivät vielä päässeet neuvotteluissaan lopputulokseen yhteisestä linjasta. Maa- ja metsätalousministerimme Jari Koskisen kanta geenimuunteluun on hänen omien sanojensa mukaan neutraali: ”Siitä ei ole mitään riskiä kuluttajalle. Kyse on aika voimakkaasti tunneasiasta.” Kuulostaa melko painokkaalta kannanotolta geenimuuntelun puolesta minun korviini.

Suomessa GMO-vastainen liike ’GMO-vapaa Suomi’ on ainakin verkkosivujen osalta hiljennyt täysin, ja sen olisi aika aktivoitua.  Manipuloitu ruoka on nimittäin hiipimässä lautasillemme tänä keväänä. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi tässä kuussa, että geenimuunnellun soijan tuonti Suomeen on tuplaantumassa. Muuntogeeninen soija on pääosin Monsanton omistamaa Roundup Ready -lajia, joka sietää yhtiön myymää glyfosaatti-torjunta-ainetta. Suomessa Monsantoa edustaa Puutarhaliike Helle Oy, jonne pirautan pääsiäisen jälkeen kyselläkseni lisätietoa.

Helsingin Sanomien mukaan Suomen Rehu myy GMO-soijaa lihanjalostamoille, jotka voivat itse valita tiedottavatko asiasta tuoteselosteissaan. Tällä hetkellä suomalaisista elintarviketuottajista GMO-vapaiksi ovat julistautuneet Valio ja Snellman, sekä Saarioinen jyväbroilerien osalta. Nyt olisi hyvä hetki lähettää mielipiteensä geenimuunnellusta rehusta lihataloille, jotka harkitsevat eläinten ruokinnan muuttamista. Esimerkiksi HKScan seuraa kuluttajien mielipiteitä päätöksenteossaan. GMO-vapaiksi julistuneille tahoille voi lähettää kiittävää palautetta, jolla yrityksiä rohkaistaan pysymään valinnassaan vaikka rehun markkinahinta tekisi linjanmuutoksesta houkuttelevaa. Kas tässä muutama osoite jonne voit lähettää mielipiteesi. Pidä lautanen puhtaana.

PS. Jos sinulla on tarkempaa tietoa geenimuunnellusta ruoasta Suomessa ja keinoja vastarintaan, jaathan tiedot kanssamme kommentoimalla alle. Teen jatkojutun tuoreimmista tiedoista. Kiitos!