Mindon tiimi vietti ravintolapäivää viime sunnuntaina, kuten sadat muut suomalaiset – joko nauttien naapurin luona lähiöravintolan antimia tai kokkailemalla koko viikonlopun, jotta sunnuntain myyntipöydät notkuisivat herkkuja. Huvi ei rajoittunut kuitenkaan yksistään Suomeen – Ravintolapäivän karttaa katsomalla löytyi useita maita, jotka ovat innostuneet ruokariehasta. Erikoisin paikka, jonka kartalta bongasin, oli Siperiassa. Vähän yksinäinen täplähän se kartalla oli, mutta toivon, että ravintolassa oli kävijöitä!
Itse halusin olla henkisesti (ja oikeastaan aika konkreettisestikin) mukana menossa, sillä Ravintolapäivän idea on hurmaava ja hauska. Ei tarvitse ottaa niin vakavasti, mutta voi kuitenkin kunnolla paneutua ja ideoida. Olla luova. Siksipä päätin pistää Mindon sivukonttorin pystyyn Melbournessa, Australiassa – täysin toisella puolella maailmaa. Muutin konseptia hieman, sillä halusin tarjota australialaisille kavereille Suomi-herkkuja ja tutustuttaa ekologisen ruoan maailmaan, joten maksua ei meillä peritty ja tarjoilua muutettiin hieman. Asetin itselleni myös hieman lisähaastetta, eli ruoan piti lisäksi olla maidotonta, gluteenitonta ja/tai mahaystävällistä (low FODMAP*).
Mindo Melbournen päivän menu
Spelttikarjalanpiirakoita + munavoita (low FODMAP*; ainakin teoriassa)
Sieni-kesäkurpitsa vatruskoita (gluteeniton)
Kurpitsakookoskeittoa + paahdettuja kurpitsansiemeniä (vegaaninen, gluteeniton)
Minttusuklaiset browniet (vegaaninen, gluteeniton)
Kesäkurpitsakakkua (gluteeniton)
Mustikka-mantelikakkua (vegaaninen, gluteeniton, maidoton)
Paikallista olutta ja viiniä
Pyhän hengen kakkusia, ilman mitään? Mauttomia? Hah, sitä tarjoilut eivät todellakaan olleet! Osallistujat kiittelivät hyvästä ruosta vielä seuraavana päivänäkin sähköpostitse. Olin itse hyvin, hyvin tyytyväinen kahden päivän järjestelyjen jälkeen. Kaksi päivää siksi, että kaupassa kävin ehkä kolme kertaa ja pikku keittiössä pitää kippoa ja kappoa tiskata useampaan otteeseen, kun ruokalista on tuota luokkaa. Aikaa meni esimerkiksi erikoisjauhoja etsiskellä aasialaisten pikkukauppojen hyllyiltä, kun en niitä muualta löytynyt tai koska ne ovat siellä halvempia. Tämä ei ollut ihan yksinkertaista, sillä pakkaustekstit olivat välillä pelkkää kiinaa. Ruis- tai tattarijauhoja en tähän hätään löytänyt parista lähikaupunginosasta, mutta briljantti ideani oli tehdä riisipiirakat speltistä! Röyhkeästi julistan leiponeeni maailman ensimmäiset spelttikarjalanpiirakat, jotka ainakin teorissa sopivat mahaystävälliseen low FODMAP*- ruokavalioon.
Leipominen ei sujunut täysin ilman kommelluksia, sillä tämä briljantti idea tarkoitti sitä, että piirakoiden kuoritaikina temppuili käsitellessä. Kasasin kuoria päällekkäin vain tajutakseni tunnin päästä, että joka ikinen kuori oli toisissaan kiinni ja homma oli aloitettava alusta. Pari perkelettä ja homma jatkui. Tämä johti siihen, että kuori oli melkoisen kova, mutta uitin niitä sitten kuumassa voi-vesiseoksessa ja haudutin leivinliinojen alla pehmoisemmiksi. Maku oli kuitenkin todella hyvä ja tekniikka nyt tiedossa, joten uusintasatsi on suunnitelmissa.
Tajusin myös heti alkajaisiksi, että eihän minulla ole kaulinta, mutta tämän ongelman olen kohdannut myös Tansaniassa karjalanpiirakoita leipoessani, joten ei ollut syytä panikoida. Tohdinko tätä myöntääkään, mutta mielestäni viinipullo toimii pulikkaakin paremmin. Kansanperinteen häväistys tai ei, mutta tasaista jälkeä syntyy. Löysin kämppiksen hyllystä sopivasti etikoituneen viinin, joten jätinpä sen sitten painoksi sisään ja eikun leipomaan! Muffinivuokien puuttuminen sen sijaan johti siihen, että muffinien sijaan keittiössäni syntyi kesäkurpista- ja mustikkakakkuja. Kohtasin viimeisessä erässä vatruskat, jotka ovat hankalia leipoa. Jätin homman kymmeneen vatruskaa ja totesin, että piirakoita on ainakin riittävästi.
Kävikin niin, että kaikkea oli riittävästi, vaikka kaikki söivät minkä jaksoivat. Paikalla oli viisi herkuttelijaa itseni lisäksi ja doggy bagit lähti osallistujien kämppiksille. Itse en todellakaan heitä ruokaa roskiin, ellei se ole pilaantunut, joten olen nyt syönyt kaksi päivää kakkua niin että napa rutisee. Onneksi ensi lauantaina on hiihtomarathon täällä Australiassa (kyllä, täällä on talvi ja vuorenhuiput lumipeitossa), joten tulee tämä hiilaritankkaus hoidettua tässä samaan syssyyn. Ajotus ehkä paria päivää liian aikaisin, mutta ei kai se ole niin justiinsa.
Melbourne on kasvisruoan herkuttelijalle autuas paikka. Myös erikoisruokavaliot on hyvin huomioitu ja esimerkiksi gluteenitonta pizzaa ja hampurilaisia saa kaikkialta. Seuraavan kirjoituksen aihe onkin siis kokemuksia Melbournen kasvisruokamaailmasta.
—-
* FODMAP tulee sanoista Fermentable Oligo-, Di- and Monosaccharides and Polyols, mikä tarkoittaa lyhytketjuisia huonosti imeytyviä hiilihydraatteja. Low FODMAP ruokavaliossa näitä yhdisteitä on vähän, mutta kyseessä ei ole vähähiilihydraattinen ruokavalio. Ruokavaliosta on apua ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa, sillä tutkimusten mukaan 70 % oireilijoista saa apua ruokavaliosta. Ruokavalio on monipuolinen ja terveellinen, kun se toteutetaan ruokavalioon perehtyneen ravitsemusterapeutin avustuksella. Lisätietoja Leenalta, joka on paraikaa Australiassa perehtymässä ruokavalion toteutukseen ja tutkimukseen (putkonen.leena@gmail.com).
Facebook kommentit