Planeettamme väkiluku on vakiintumassa nykyisten ennusteiden mukaan 9–10 miljardin tuntumaan vuoteen 2050 mennessä. Väestön määrä on suuri, mutta ei mahdoton planeetallemme. Jo tällä hetkellä käytössämme olevilla pelloilla voitaisiin viljellä riittävästi ravintoa 10 miljardille ihmiselle, jos ravintomme olisi kasvispainotteista. Teuraseläinten ravinnon tuottamiseen käytettävä peltopinta-ala riittäisi turvaamaan ravinnon useammalle kuin kolmelle miljardille ihmiselle.
Ilmastonmuutos on toinen selvä tulevaisuuteen liittyvä haaste. Nykytietämyksen mukaan ihmisen osuus ilmastonmuutoksessa on 2/3 ja jäljelle jäävä osa on normaalia planetaarista vaihtelua. Tällä hetkellä karjatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret kuin koko planeetan auto-, juna-, ja lentoliikenteen päästöt yhteensä. Lisäksi karjatalous on suurin yksittäinen syy Amazonin alueen sademetsäkatoihin. Amazonin alue on merkittävä hiilidioksidinielu planeetallamme. Punaisen lihan (naudanliha, sianliha tai lampaanliha) tuotannossa vapautuu kolme kertaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin kanan kasvatuksessa tai kalataloudessa.
Kasvisruokaa kannattaa suosia myös täysin itsekkäistä syistä, sillä vähäinen kasvisperäisen ravinnon määrä ruokavaliossa on yksi merkittävimmistä ennen aikaisen kuoleman riskitekijöistä. Eläinperäisen ravinnon suosimisen mukanaan tuomia terveyshaittoja ovat ylipainoisuus, diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä syövät. Pitkän aikavälin seurantatutkimusten mukaan kasvispainotteinen ruokavalio, kohtuullinen alkoholin käyttö, tupakoimattomuus ja liikunta yhdessä lisäävät elinaikaa 9–16 vuotta.
Järkisyitä kasvispainotteisen ruokavalion suosimiseen riittää. Ruoka on kuitenkin tunneasia.
Facebook kommentit