Olemme tottuneet kauhistelemaan moninkertaisesti pakattua ruokaa, mutta tosiasiassa ruoan suurin ympäristökuormitus syntyy sen tuotannossa. Siksi syömättä jäänyt ruoka on aito ympäristöongelma, johon on kuitenkin jokaisen osaltaan helppo puuttua ruokavaliosta riippumatta.
Tähteiden syntyminen alkaa jo kaupassa. Perussääntö on yksinkertainen: syö se, minkä ostat. Koska ruoka ei ole vain ravintoa vaan myös mielikuvia ja elämäntavan rakentamista, harhaostoksia kuitenkin tulee tehdyksi. Yksi esimerkki on lontoolaisten salaatti.
Brittitutkimus selvitti, että puolet kaikesta lontoolaisten ostamasta salaatista joutuu roskiin. Salaatti on nopeasti pilaantuva tuoretuote, mutta myös niin sanotusti hyvisruokaa: terveellistä, kevyttä ja kasvista. Siksi sitä ostetaan todennäköisesti myös velvollisuudesta, ja se jää syömättä, koska sitä ei oikeastaan teekään mieli syödä. Kuitenkin sitä viljellään Suomen pakkasissakin ympäri vuoden keinovalon ja –lämmön turvin.
Meillä kaikilla on todennäköisesti omat salaattimme: ruoat, joita ostetaan, muttei syödä. Salaattiongelma ratkeaa parhaiten ennen kauppaan lähtöä. Kannattaa miettiä jo etukäteen, onko järkeä ostaa taas se suuri salaattikerä vai ostaisiko pienemmän määrän – tai salaatin tilalle jotain muuta tuoretta, joka maistuu paremmin. Erityisen tarkkana kannattaa olla eläinperäisten tuotteiden ostamisessa, sillä liha- ja maitotuotteiden hiilijalanjälki on suuri.
Jouluna syntyy paljon tähteitä, koska monelle ruoka on joulun keskeistä sisältöä. Syödään kalliimmin kuin tavallisesti, erikoisia ruokia, harvoin syötäviä perinteisiä ruokia. Monen päivän juhlapyhät saavat helposti hamstraamaan liikaa. Tekee mieli kokeilla vähän kaikkea, kun reseptien äärellä innostuu.
Yhtäkkiä huomataan, että kuuden hengen seurueelle on varattu kuusikiloisen kinkun lisäksi kikhernepatee, seitankinkku, laari graavikalaa, kokonainen savusiika ja lipeäkalaa (”kokeillaan nyt kerran sitäkin”). Seurueen lapset eivät syö mitään edellämainituista, joten tarvitaan vielä lihapullia. Lanttulaatikkoa ostetaan iso rasia, koska yksi ruokailija pitää siitä. Lapsille muusia, aikuisille imellettyä perunalaatikkoa, varmuuden vuoksi vielä pari keitinperunaa. Jouluvieraat tuovat tilaamatta parikin kakkua. Hups.
Viimeistään joulupäivänä huomaa kyllä, saadaanko kaikki syödyksi. Kun ei saada, kannattaa toimia ajoissa ja siirtää muutama kilo kinkkua ja kakkua pakastimeen jo ennen uuttavuotta. Ruokaa, joka on jo menossa pilalle, ei pakastaminen pelasta.
Kun tiettyjen ruokien maku alkaa kyllästyttää, on aika maustaa ne uusiksi tai keksiä ruokalajista jotain aivan muuta. Tähdekokkauksen ytimessä on raaka-aineiden luova ja iloinen uudelleensommittelu. Koska aineksia on harvoin juuri tietty ja sopiva määrä, resepteihin kannattaa suhtautua rennosti. Eikä kaiken ruoan tarvitse olla esteettisesti täydellistä ollakseen maistuvaa!
Laatikkoruoat sopivat esimerkiksi kasvispihvien raaka-aineeksi. Niistä voi kehittää myös sosekeittoja tai niitä voi lisätä sämpylä- tai lihapullataikinaan. Porkkanalaatikkopihvejä voi vielä vahvistaa vaikkapa mantelirouheella.
Porkkanalaatikko-linssipihvit
1 dl punaisia linssejä
noin 2 dl porkkanalaatikkoa
puolikas sipuli silputtuna
1 rkl raastettua inkivääriä
1 tl currya
1 tl suolaa
sidosaineeksi 1 kananmuna tai 0,5 dl vehnäjauhoja
rasvaa paistamiseen
Huuhtele linssit, keitä kypsiksi ja valuta. Yhdistä kaikki ainekset kulhossa ja anna taikinan levätä noin kymmenen minuuttia. Paista pihvejä lettupannussa melko matalalla lämmöllä molemmin puolin, kunnes pinta on rapea. Tarjoa esimerkiksi salaatin ja raita-kastikkeen kanssa.
—
Jos rosolli ei enää maistu kylmänä, maistuisiko se lämpimänä?
Uunijuurekset
1 rasia rosollia
3–4 rkl hunajaa
tilkka vettä
Pane rosolli voideltuun uunivuokaan. Lisää pohjalle hiukan vettä ja valuta päälle juoksevaa hunajaa. Paahda uunissa 180 asteessa, kunnes päällimmäiset juurespalat ovat saaneet väriä.
Kalatuotteet eivät säily kauan. Ehkä jo tapaninpäivänä voi yhtenä ruokalajina tarjota graavilohi- tai savukalapastaa: kypsennys tuhoaa ruoassa mahdollisesti jo piilevät bakteerit. Helppo kalapasta syntyy kermasta, sipulista ja limetistä. Muista, että kalatuotteissa on suolaa jo valmiiksi.
—
Kalapasta joulun jälkeen
3–4 dl graavikalaa tai savukalaa
1 sipuli
1 limetti
2 dl kermaa tai kasviskermaa
öljyä paistamiseen, suolaa ja mausteita maun mukaan (esim. tuoretta korianteria)
noin 300 g kuivaa pastaa
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.
Hienonna sipuli. Pese limetti, raasta sen kuori ja purista mehu. Kuumenna öljy pannulla. Lisää sipuli ja kala. Paista miedolla lämmöllä sekoitellen noin viisi minuuttia. Lisää limetin kuori ja mehu, haluamasi mausteet ja kerma. Hauduta vielä pari minuuttia. Sekoita kastike valutetun pastan joukkoon ja tarjoa heti.
—
Makeisiinkin herkkuihin voi kyllästyä, kun niitä syö aamusta iltaan. Pullat ja kakut ovat tuhtia ruokaa, johon jätski tuo vain kevennystä. Jäätelön kanssa maistuu myös se jo hiukan kovaksi käynyt piparkakkutalo, kunhan palaset ensin marinoi sherryssä!
Joulukakkujäätelö
1 l pehmennyttä vaniljajäätelöä
3–4 dl joulu- ja muiden kuivakakkujen tai piparkakkutalon muruja
makeaa sherryä, muuta jälkiruokaviiniä tai mietoa likööriä
Kaada kakkupalojen päälle pari lorausta sherryä ja anna vetäytyä hetken. Sekoita jäätelöpalat kakun joukkoon. Jos käytät piparkakkuja, anna niiden pehmetä jäätelössä vielä hetki ennen tarjoilua.
—
Elina Teerijoki on vapaa toimittaja ja tietokirjailija. Hänen kirjansa Sata ruokaa tähteistä (Savukeidas/Kameli) ilmestyi syksyllä 2011.
Facebook kommentit